Publisher's Synopsis
Muutamia vuosia sitten eli eraalla maatilallaan vanha, venalainen bajari Kirila Petrovitsch Troekurov. Hanen rikkautensa, ylhainen sukuperansa ja sukulaisuussuhteensa saattoivat hanet suureen arvoon siina kuvernementissa, jossa hanen tiluksensa oli. Koska hanella oli kaikkea, mita tarvitsi, niin tottui han noudattamaan kaikkia tulisen luonteensa oikkuja ja paahanpistojaan. Naapurit olivat iloissaan, kun voivat tayttaa hanen pienimmatkin mielitekonsa; kuvernementin virkamiehet vapisivat kuullessaan hanen nimensa. Kirila Petrovitsch piti kaikkia hanelle osoitettuja kohteliaisuuksia ikaankuin itselleen kuuluvina veroina. Hanen talonsa oli aina taynna vieraita, jotka olivat valmiina huvittamaan hanta hanen komeissa juhlissaan ja ottamaan osaa hanen melskeisiin, joskus rajuihinkin huvituksiinsa. Kukaan ei rohjennut olla noudattamatta hanen kutsumustaan eika tulematta kunniatervehdyksille maarattyina paivina Pokrovskojen kylaan. Kirila Petrovitsch oli hyvin vieraanvarainen ja katsomatta hanen erinomaisiin ruumiinvoimiinsa karsi han kuitenkin pari kertaa viikossa ylellisyytensa seurauksia, mutta oli sittenkin joka ilta ilolassaan. Harva hanen alustalaisensa tytar voi valttaa joutumastaan tuon viidenkymmenen vuotiaan ukon himokkaisuuden uhriksi. Sitapaitsi asui eraassa sivurakennuksessa kuusitoista tyttoa, jotka kuluttivat aikaansa kasitoilla. Taman sivurakennuksen ikkunat olivat varustetut pienella ristikolla, ovet olivat aina lukossa ja avaimet olivat itse Kirila Petrovitschin hallussa. Maarattyina tunteina paasivat nuo nuoret tyttoset kavelemaan puutarhaan, mutta olivat silloinkin kahden vanhan akan tarkastuksen alaiset. Valiin Kirila Petrovitsch naitti jonkun niista, mutta otti heti uusia sijaan. - Talonpoikain ja palvelijainsa kanssa menetteli han tuimasti ja omavaltaisesti, vaikka namat tottelivatkin hanta noyrasti. Namat ylvastelivat herransa suuresta rikkaudesta ja maineesta ja menettelivat taas puolestaan itsevaltaisesti naapurejansa vastaan luottaen herransa mahtavaan suojelukseen.
