Publisher's Synopsis
Herra Kauppelin, nahkuri. Rouva Kauppelin. Eveliina, heidän tyttärensä. Sesilia Sandman, kamreeska. Virtanen, urkuri. Rimppi, nahkurimestari. Jokinen, maalarimestari. Keino, tohtori. Stumlander, eläinlääkäri. Kalle, oppipoika. Miina, palvelustyttö. Sanomalehtipoika, vieraita y.m. (Kauppeliinin sali. Huone on upeasti mutta, mauttomasti sisustettu. Oikealla etualalla punainen samettisohva, sen edessä pöytä, pöydän ympärillä tuoleja, sohvan takana kasveja. Oikealla nurkassa ovi, joka johtaa ruokasaliin ja kyökkiin. Sohvan ja oven välissä on akkuna, jossa on katupeili. Vasemmalla etualalla uuni, etumainen ovi vie rouva Kauppeliinin ja Eveliinan huoneisiin, takimainen ovi Kauppeliinin työhuoneeseen, ovien välissä on pianiino. Siellä täällä pikkupöytiä, joiden väri ei sovi punaisen sohvan väriin. Seinillä väripainostauluja.) (Rouva Kauppelin istuu sohvassa kutoen sukkaa, Eveliina istuu ikkunan ääressä katsellen katupeilistä.) Rouva Kauppelin: Eveliina! Eveliina: Mitä, mamma! Rouva Kauppelin: Aina sinä vaan kurkistelet katupeilistä. Eveliina: Mutta se on niin hauskaa ja samalla fiiniä, kuten mamma sanoo. Rouva Kauppelin: Fiiniähän se on ja kannattaahan meidän yhtä hyvin kuin muidenkin käyttää katupeiliä. Mutta saisit sinä tehdä jotain muutakin, ompelisit koruompelustasi. Eveliina: Minä näen kaikki meidän kadulla kulkevat ihmiset aina torille saakka, eivätkä ne voi nähdä minua, eikös se ole hauskaa. Hahhaa. Rouva Kauppelin: Mitä sinä taas naurat. Aina sinä naurat, ei se sovi sivistyneelle tytölle. Eveliina: Tuolla kulki tohtori Keino ihan kuin pitkä haikara, silmälasit otsalla ja nenä pystyssä.
